Ilmaisu runsaudensarvi on jäänyt elämään ihan omaa elämäänsä kieleen ja mahdollisesti myös mielikuviimme. Pelkästään jo hakiessani kyseistä ilmaisua ja sen suhdetta kieleen, huomasin että sanakirja lupaili olevansa runsaudensarvi. Näin helppoa ensimmäistä taustatyötä minulla ei ole ollut aikoihin artikkelia kirjoittaessa kun jo paikka josta haen on jo runsaudensarvi! Olen sanaton!

Mutta tietenkään en aio jättää tutkimustani tähän, vaan aion nyt tutkia ja selittää mikä oikeastaan on runsaudensarvi alunalkujaan ja mistä se on peräisin.

Runsaudensarvi eli cornucopia on yltäkylläisyyden, runsauden, hyvinvoinnin ja jopa ravinnon symboli. Se on valtava sarvenmuotoinen "astia" joka pursuu valmisteita, kukkia ja pähkinöitä. Länsi-Aasiassa ja Euroopassa on käytetty juuri hiukan tämän tyyppisiä sarvia koreina. Mutta itse runsaudensarvi on peräisin kreikkalaisesta mytologiasta.

Mytologia tarjoaa runsaasti selityksiä cornucopian synnystä. Yksi tunnetuimpia versioita on tarina jossa Zeus oli juuri syntynyt, ja pakeni isäänsä Kronosta. Vauva Zeus päätyi luolaan Idavuorella Kreetalla jossa hänestä huolenpitivät ja häntä suojelivat lukuisat jumalalliset avustajat, joiden joukossa vuohi nimeltä Amaltheia ("ravitsemuksen jumalatar") joka ruokki hänet maidollaan. Imetettävällä tulevalla jumalten kuninkaalla oli monia erikoisia kykyja ja voimia, ja leikkiessään tämä vahingossa katkaisi Amaltheian sarvet, jotka siten saivat jumalallisen voiman tuottaa kaikkea ravinnollista. Toisessa tarinassa Zeus katkaisi itse nymfi-vuohen sarven ja ojensi sen takaisin Amaltheialle, luvaten että se tuottaa kaiken yltäkylläisyyden, jota hän janoaa.

Kolmannessa myytissä cornucopia syntyi kun Herakles paini jokijumala Akheloosin kanssa ja repi irti yhden hänen sarvistaan (jokijumalat kuvattiin joskus sarvekkaina). Tämä versio cornucopian synnystä jopa synnytti kuuluisan amerikkalaisen seinämaalauksen Achelous and Hercules jonka on maalannut regionalisti Thomas Hart Benton.

Runsaudensarvesta tuli roomalaisten ja kreikkalaisten jumalhahmojen atrribuutti, erityisesti niille jumaluuksille joihin yhdistettiin sadonkorjuu, menestys tai henkinen yltäkylläisyys, hyvinvointi ja runsaus, kuten nyt vaikka esimerkiksi Maan personifikaatiot kuten Gaia tai Terra, Demeterin lapsi Plutus (rikkauksien jumala), viljanjumalatar Demeter, Maia nymfi sekä onnenjumalatar Fortuna joka yhdistettiin myös menestykseen. Myös Rooman imperiaalisissa kulteissa jumaluudet jotka edustivat rauhaa (pax Romana) ja menestystä olivat myös usein esitettyinä runsaudensarven kera. Näihin kuuluivat esimerkiksi Abudantia jonka nimikin tarkoitti yltäkylläisyyttä, hyvinvointia ja runsautta, ja Annona joka oli roomalainen viljaan yhdistetty jumalatar. Erikoisin kaikista runsaudensarveen yhdistetyistä jumaluuksista lienee ollut Hades, joka tunnettiin lähinnä manalan herrana, mutta johon yhdistettiin mineraalit, spirituaalinen varallisuus ja maanviljely, ja siksi tämä myös taiteessa esiintyy cornucopian kera.

Moderneissa asianyhteyksissä ja kuvauksissa runsaudensarvi on tyypillisesti ontto, sarvenmuotoinen vitsakori täynnä erilaisia hedelmiä ja vihanneksia. Suurimmassa osassa Pohjois-Amerikkaa cornucopia yhdistetään kiitospäivään ja sadonkorjuuseen. Cornucopia on myös vuosittaisen "Marraskuun Ruoka ja Viini" juhlien nimi Whistlerissä Brittiläisessä Kolumbiassa (Kanada). Kaksi runsaudensarvea nähdään Idahon lipussa ja tunnuksessa. Myös Pohjois-Carolinan tunnuksessa esiintyy Vapaus seisomassa ja Runsaus pitää kädestään runsaudensarvea. Sekä Kolumbian, Panaman, Perun ja Venezuelan vaakunoissa että myöskin Victorian (Australia) osavaltion vaakunassa. Kaikkien kohdalla se symboloi menestystä.

Runsaudensarvea käytetään usein myös Halloweenin yhteydessä symboloimaan hedelmällisyyttä, onnea ja yltäkylläsiyyttä. Erikoisin sanan runsaudensarven käyttö ilmenee kuitenkin cornucopiaaninen futuristi käsitteessä, jolla tarkoitetaan optimistista futuristia, joka siis käytännössä uskoo siihen että teknologian ja tieteen kehitys ei tunne rajoja ja että myös energialähteet ovat loputtomat koska niitä saa muunmuassa avaruudesta lisää. Tämä ajattelu on luonnollisesti synnyttänyt vasta-ajattelua, jota kutsutaan "doomereiksi" eli vapaasti käännettynä "tuomitsijoiksi". 

Myös populaarikulttuurissa on huomioitu cornucopia. Näistä merkittävimmät esimerkit ovat Terry Pratchettin Kiekkomaailma sarja ja Suzanne Collinsin Nälkäpeli kirjasarjassa. Jälkimmäisen elokuvaversiossa tuo esiintyy jopa Panemin kansalliskappaleessa. Musiikissa cornucopia esiintyy muunmuassa jazz-trumpetisti Dizzy Gillespien levyn nimessä. Black Sabbath taas teki aiheesta kappaleen nimellä Cornucopia. Björk taas käytti kiertueestaan nimeä Cornucopia tour.

Kristityillä ei tunnu olevan oikein selkeää kantaa cornucopian symboliikkaan. Toisinaan runsaudensarvi esiintyy enkeleitä kuvaavissa maalauksissa, mutta täytyy muistaa että kristinuskossa sarvet liitetään yleensä pahuuteen tai pakanallisuuteen, joten ymmärrettävästi heidän suhteensa tuohon on hieman hajanainen. Jeesukseen cornucopian yhdistäminen ei kuitenkaan sinänsä olisi ajatuksena mielestäni mitenkään vaarallinen, koska Jeesus on ihmeissään  muuttanut veden viiniksi ja ruokkinut kaloilla ja leivällä ihmisiä. Nämä molemmat voisi helposti nähdä hedelmällisyyteen liitettävinä ihmeinä, ja sikäli cornucopia ja Jeesus kulkisivat käsi kädessä. Onhan feeniks-lintukin liitetty Jeesuksen ylösnousemuksen yhtenä symbolina.