Havahdun tuijottamaan Wikipediaa. Suomalainen ihmissusi kauhukirja josta en ole kuullutkaan?! Tämän taustalla on oltava mielenkiintoinen persoona, ja Wikipedia tarjoaa hänestä runsaasti tietoa. Katsotaanpas mitä opimme tällä kertaa.

"Aino Julia Maria Kallas, o.s. Krohn, kirjailijanimi Aino Suonio, (2. elokuuta 1878 Kiiskilä, Viipurin maalaiskunta – 9. marraskuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Kallaksen tuotantoon kuuluu runoja, novelleja, romaaneja ja näytelmiä. Myös virolaiset pitävät Aino Kallasta omana kirjailijanaan."

 

Aino Kallas oli suomalaiseen älymystöön kuuluvasta Krohnin perheestä. Isä oli runoilija, fennomaani ja kielititeilijä ja äiti taas vastaavasti oli suomalaisen tyttökoulun ensimmäinen johtaja. Äitikin kirjoitteli runoja ja kertomuksia. Samoin tekivät myös sisarukset. Aino Kallaksella ei siis ollut uravaihtoehtoja. Kieleksi tuli suomi, sillä sen hän taisi parhaiten.  

Vuonna 1888 isä Julius Krohn hukkui purjehdusmatkalla Ainon ollessa 10-vuotias. Melko pian myös isovanhemmat kuolivat. Äiti sairasteli ja muuttui raskasmieliseksi. On sanottu, että Aino Kallaksen paljon käsittelemät kuolema-aiheet juontavat juurensa näistä lapsuusvuosien raskaista tapahtumista.

Aino kirjoitti jo nuorena runoja ja novelleja, jotka kuvasivat romanttista rakkautta. Hän julkaisi kolme kokoelmaa, Lauluja ja balladeja (1897), Kuloa ja kevättä (1899) ja Kirsti. Vuonna 1900 Kallas avioitui kielen- ja kansanrunoudentutkijan Oskar Kallaksen kanssa ja muutti Pietariin 4 vuodeksi, kunnes siirtyivät Viroon, Tartoon, asumaan viiden lapsen kera.

Viroon muutto ei ollut Kallaksen kirjailijan uran kannalta aluksi helppo. Virolaiset aiheet eivät aluksi innostaneet häntä. Mutta matka Saarenmaalle vuonna 1903 muutti tämän. Hänen miehensä eno kertoi hänelle Viron työorjuudesta, raskaista laeista ja veroista. Tämä herätti Kallaksessa halun kirjoittaa novelleja, jotka olivat kyseisen sorron vastaisia. Ensimmäinen taiteellinen menestys tapahtui kuitenkin novellikokoelmilla Meren takaa osat 1 ja 2 (1904-1905). 

Hän kirjoitti myös joukon vallankumousaiheisia runoja, joita hän nimitti "punaisiksi runoiksi". Hän suunnitteli niistä kokoelmaa, mutta Otto Manninen sai hänet hylkäämään ajatuksen. Novellikokoelmassa Lähtevien laivojen kaupunki (1913) on vaikutteita symbolismista. Se merkitsi käännekohtaa Kallaksen tuotannossa ja siirtymistä yhteiskunnallisista aiheista yleisempiin, myyttisiin aiheisiin. 

Sodan aikana Kallakset rakensivat Tarttoon huvilan, jossa he asuivat 1914–1918. Rakennus on yhä olemassa, huonokuntoisena. Rakennus on tyyliltään uusklassinen, ja sen suunnitteli suomalainen arkkitehti Walter Thomé. Sen omistaa rakennusyhtiö Nordecon. Vuosina 1916-1919 Aino Kallakselle ja Eino Leinolle kehittyi rakkaussuhde.

Tänä aikana Aino Kallas kirjoitti Seitsemän: Titanic-novelleja jonka aiheena on vuonna 1912 uponnut Titanic. Kallaksen elämäkerran kirjoittaja Silja Vuorikuru luonnehtii kokoelmaa dramaattiseksi ja runsaasti symboliikkaa sisältäväksi, Kallaksen teoksista kokeellisimmaksi. Novellien nimet ovat mahtipontisia. Kallas tutki perusteellisesti aihetta käsittelevä lähdemateriaalia, vaikka osasi englantia huonosti. Vuorikuru muistuttaa, että Kallas oli menettänyt isänsä merelle ja toteaa, että siksi kokoelmaa helposti tulkitaan sen tapahtuman kautta.

1920-luvulla Oskar Kallas oli Viron suurlähettiläänä Lontoossa, josta tuli Aino Kallaksen kotikaupunki yli kahdentoista vuoden ajaksi. Tästä ajasta kertoo Löytöretkillä Lontoossa. Lontoon vaativan seuraelämän vastapainoksi löytyi Hiidenmaan rannikolta perheen kesäpaikaksi saari, joka tarjosi Aino Kallakselle innoittavan työympäristön. 

Näinä voimakkaina luomisvuosina hän kehitti omaperäisen arkaaisen tyylin, jota hän käytti vanhojen hiidenmaalaisten ja liivinmaalaisten aiheiden pohjalta luomissaan teoksissa Barbara von Tisenhusen (1923), Reigin pappi (1926) ja Sudenmorsian (1928). Nämä hänen parhaina teoksinaan pidetyt balladityyliset romaanit kuvaavat intohimoista, sovinnaisuuksista piittaamatonta rakkautta, joka tuo onnen ja täyttymyksen, mutta johtaa kuolemaan.

Sudenmorsian. Hiidenmaalainen tarina sijoittuu 1600-luvun Hiidenmaalle ja kertoo metsänvartija Priidikin vaimosta Aalosta, joka muuttuu ihmissudeksi Metsän Hengen, Diabolus Sylvarumin, vaikutuksesta. Sudenmorsian on kirjoitettu Kallakselle ominaisella arkaaisella, vanhahtavalla ja balladimaisella tyylillä. Kirja on vaivaiset 141 sivua pitkä, ja se on julkaistu vuonna 2007 muiden kauhuklassikoiden joukossa, mikä on aivan käsittämättömän siistiä.