Disneyn Lumikki
Alkuperäisessä sadussa on "selitys" Lumikin vampyyrimäiselle ulkonäölle. Lumikin äidin sormi osuu talvisena päivänä neulaan, ja veri valuu lumeen. Hän toivoo tytärtä jolla on lumenvalkea iho, verenpunaiset huulet ja eebenpuun väriset hiukset.
Kääpiöillä ei ollut omaa persoonaa, ja Lumikin äitipuoli yritti tappaa Lumikin korsetilla, myrkytetyllä kammalla JA omenalla. Lumikki ei herännyt prinssin suudelmaan, vaan siihen että kääpiöt kompuroivat kantaessaan tämän lasiarkkua, ja omenan pala lensi ulos ja tämä heräsi.
Sadun lopussa Lumikin äitipuolta rangaistaan kutsumalla hänet Lumikin ja prinssin häihin, ja pakottamalla hänet tanssimaan häissä tulikuumissa rautakengissä kunnes hän kuolee.
Lumikin aivan ensimmäisessä versiossa äitipuoli ei ollut paha, vaan itse äiti. Disneyn versiossa metsästäjän tulee toimittaa äitipuolelle Lumikin sydän, sadussa keuhkot ja maksa. Lisäksi äitipuoli oli kannibaali joka tarkoitti syödä nämä.
Disneyn Pinocchio
Pinocchion alkuperäinen satukirja versio oli paljon rankempi ja kyynisempi kuin se mitä Disneyn ja muiden elokuvantekijöiden myötä meille on tutuksi tullut. Kirjasta kertonee kaiken se, että se päättyy Pinocchion hirttämiseen puunoksalle. Pinocchio ei ikinä oppinut rehelliseksi ja kunnolliseksi pojaksi.
Disneyn Bambi
Harvempi tietää, että Bambi perustuu menestyneeseen kirjaan. MGM suunnitteli siitä live-action versiota ennen kuin myi oikeudet Disneylle. Kirja oli kirjoitettu aikuisille, ja se oli synkempi. Rumpali kani ja Kukka haisunäätä, ja laulavat eläimet ovat kokonaan Disneyn keksimiä.
Kirjalle on myös jatko-osa, jossa on pääosassa Bambin kaksoslapset Geno ja Gurri. Siinä ihmisen rooli on keskeisempi. Kirjat on kirjoitettu toisen maailmansodan aikaan, mikä on selitys niiden synkälle luonteelle koskien ihmisiä.
Disneyn Tuhkimo
Satu on alunperin peräisin Intiasta. Siispä Tuhkimon ja hänen perheensä pitäisi olla intialaisia. Satua on tosin varioitu pitkin historiaa, ja yksi versio sadusta on jopa suomalainen. Grimmin sadun versiossa Tuhkimon sisarpuolet leikkaavat äitipuolen käskystä kantapäänsä poikki mahduttaakseen lasikengän jalkaansa.
Tuhkimo ei edes ole hahmon alkuperäinen nimi. Sitähän ei tarinassa edes paljasteta. Sisarpuolet ja äitipuoli alkoivat kutsumaan häntä Tuhkimoksi, koska sen ajan palvelijoita kutsuttiin tuhkimoiksi sen takia että olivat usein tuhkan peitossa.
Disneyn Liisa Ihmemaassa
Vaikka Liisa Ihmemaassa onkin elokuvana hyvin samanlainen sävyltään kuin Liisa kirjat, niin se ottaa kuitenkin elementtejä molemmista Liisa kirjoista. Esimerkiksi Tittelitom ja Tittelityy esitetään alunperin vasta toisessa kirjassa, Liisan seikkailut Peilimaassa. Jos jotain kuitenkin elokuvaa varten on poistettu, niin ehkä jotkut poliittiset satiirit, jotka esitetään abstrakteissa muodoissa sekä useimmat runot. Ne runot jotka elokuvassa esitetään, esitetään lähinnä laulun muodossa. Toki mukaan on myös lisätty musiikkinumeroita. Kaikesta huolimatta Liisa Ihmemaassa on hengeltään hyvin uskollinen kirjoille.
Disneyn Peter Pan
Suurin ja näkyvin ero Peter Pan elokuvassa lienee loppujen lopuksi Peter Pan itse. Hän kun ei ole Barrien kirjassa kovin kiltti ihminen, vaan menisi aikuisten maailmassa jopa psykopaatista tai ainakin lievästi narsistisesta. Täytyy toisaalta muistaa, että Peter ei ole kirjaimellisesti koskaan aikuistunut. Hän ei siis mitenkään kykene olla torjumatta Leenan jatkuvia yrityksiä lähestyä häntä romanttisesti. Elokuvassa tästä nähdään vain vilaus, mutta Peter kokee ilmeisesti että suukon antaminen tytölle on osa aikuisuutta, ja välttelee ajatusta menemällä jopa niin pitkälle että esittää että ei edes tiedä mikä suukko on. Elokuvassa tätä toki käsitellään, mutta ei yhtä suoraviivaisesti kuin kirjassa.
Jopa syy miksi Peter aikoinaan katkaisi Kapteeni Koukun käden, ei johdu itsepuolustuksesta, vaan Kadonneiden Poikien määräyksestä hoidella Koukku lopullisesti. Kyllä. Peter suostui jopa aikeeseen tappaa Koukku. Eikä Kadonneet Pojatkaan ole viettomia, onnistuessaan tappamaan Helinä Keijun kehotuksesta Leenan, joka kuitenkin selviää Peterin "suukon" avulla. Suukko on tässä tapauksessa esine jonka Leena antoi Peterille, kun tämä ei kyennyt vastaanottamaan oikeaa suukkoa.
Lapset myös viettävät lukemattomia päiviä Mikä-Mikä-Maassa, eivätkä vain yhtä iltaa kuten elokuvassa annetaan ymmärtää. Peterin taistelu Koukun kanssa tämän pelastaessa Tiikerililjaa ei myöskään tapahdu yhtä onnekkaasti kuin elokuvassa, vaan Peter haavoittuu todella pahasti ja menettää jopa hetkeksi kykyvnsä lentää. Koukku myös yrittää myrkyttää Peterin "lääkkeen" jonka Leena antaa hänelle äidin roolissaan.
Sen sjaan Helinä-Keiju ei anna Koukulle Kadonneiden Poikien kodin sijaintia, vaan Koukku löytää sen pelkällä tuurilla. Mustasukkaisuudestaan huolimatta Helinä on hyvin uskollinen kavereilleen, ja mustasukkaisuuskin johtuu vain siitä, että keijut eivät kykene pienuutensa vuoksi tuntemaan kuin yhtä tunnetta kerrallaan. Tämä saa Helinän näyttämään Peteriä itseään kunnollisemmalta.
Koukku joka alkaa vaikuttaa tarinan sankarilta, päätyy krokotiilin kitaan, ja Kadonneet Pojat adoptoidaan Leenan vnahempien toimesta. Disneyn versiossa Koukku vain jää veteen etsimään koomisen piirrettymäisesti turvaa krokotiililtä.
Disneyn Kaunotar ja kulkuri
Tarina perustuu alunperin Cosmopolitanissa olleeseen lyhyttarinaan "Happy Dan, The Whistling Dog" ja käsikirjoittaja Joe Grantin rakkaudesta spanieleihin ja siihen että tämä oli saamassa lapsen.
Kulkurin hahmo on peräisin "Happy Dan, The Whistling Dog" tarinasta. Hahmo oli kyynisempi katukoira. Alunperin Kaunottarella oli tarkoitus olla vain yksi naapurin koira Jalon ja Tupsun sijaan.
Saara-tädin piti olla alunperin ilkeä anoppi, joka on kissaihminen. Rotta oli alunperin koomisempi hahmo ja elokuvan piti alunperin olla kolmiodraama häkissä olleen ison Boris koiran, Kulkurin ja Kaunottaren välillä.
Elokuvan ensimmäinen kohtaus perustuu Walt Disneyn omaan jouluun, jossa hän antoi vaimolleen lahjaksi koiranpennun täsmälleen samalla tavalla. Elokuvassa oli myös mukana alunperin hauska kohtaus jossa Kulkuri kertoo maailmasta (kuvilla) jossa ihmisten ja koirien roolit ovat toisinpäin. Se löytyy joidenkin dvd-versioiden extroista.
Disneyn Prinsessa Ruusunen
Sadusta on alunperin kolme versiota ja yksi balettiversio. Niistä aivan alkuperäinen Giambattista Basilen versio on synkin. Se sisältää insestiä Ruususen ja hänen isänsä välillä tämän nukkuessa. Tarina on muuttunut rajusti Grimmin ja Perraultin ja Tchaikovsky versioissa joihin Disneyn versio perustuu.
Disneyn 101 Dalmantialaista
Kuten Liisa Ihmemaassa elokuvan tapauksessa, 101 Dalmantialaista animaatioelokuvassa ja live-action elokuvassa ei ole merkittäviä eroja alkuperäiseen kirjaan nähden.
Lukuunottamatta kirjassa esiintyvää Cruellan kissaa, jolla oli tarkoitus selventää entisestään Cruellan motiiveja. Disneyllä kuitenkin koettiin että sama tehtiin jo Kaunotar ja Kulkuri elokuvassa, joten kissa ja muutama tarpeettomaksi koettu sivuhahmo jätettiin pois.
Disneyn Miekka Kivessä
Miekka kivessä elokuva perustuu Once and Future King nimisen kirjan Miekka Kivessä nimiseen lukuun, joka käsittelee melko samantapaisesti Kuningas Arthurin nuoruutta. Suurin ero kirjaan nähden, on että Disneyn versiossa lauluja ja komediallisempi sävy. Alkuteos kun on melko vakava. Itse tarina ei ole kuitenkaan päällisin puolin muuttunut.
Disneyn Viidakkokirja
Animaatio perustuu oikeastaan vain kahteen Rudyard Kiplingin kirjan tarinaan suorasti. Disneyn elokuvalleen tekemä jatko-osa perustuu yhteen ainoaan tarinaan. Alkuperäisessä ideassa Mowgli palasi oman perheensä luo, eikä mennyt tytön mukana.
Kuningas Louieta ei ollut yhdessäkään tarinassa, ja elefantit olivat ihmisten luona. Kirja kannattaa oikeastaan vain lukea kokonaan, koska se eroaa huomattavasti muutenkin elokuvasta. Kirja on enempi antologia viidakkoon sijoittuvista tarinoista, joka hieman avaa teoksen nimeäkin. Sävyltään alkuteos on kypsempi ja sisältää monipuolisemman katsomuksen viidakon legendoihin.
Disneyn Pelastuspartio Bernard ja Bianca
Vaikka heti ei arvaisi, olivat alkuperäiset kirjat tehty aikuisille, ja täynnä satiiria ja viittauksia politiikkaan ja ironiaa. Disney muutti ne oikeiksi seikkailuelokuviksi jotka oli suunnattu lapsille. Ensimmäisessä elokuvassa oli jopa tarkoitus olla pahiksena Cruella De Vil. Se näkyy valmiin elokuvan pahiksen ulkomuodossa. Albatrossin laittaminen lentokoneen tilalle oli myös Disneyn omia ideoita.
Disneyn Topi ja Tessu
Alkuperäisessä kirjassa Pösö kuolee. Lisäksi kirjassa kyse ei ole koiran ja ketun välisestä ystävyydestä, vaan Pösön ja Tessun välisestä kilpailusta ja kateudesta. Topin tarina kerrotaan enempi hänen perspektiivinään Tssun ja Pösön tarinalle, jotta se tuntuisi ristiriitaiseammalta.
Lisäksi Topin omistaja tappoi Topin äidin ennen kuin otti tämän lemmikikseen. Ja tuolloinkin luontoonpäästämiseen ei liittynyt mitään draamaa. Sen sijaan Pösön kuolemaan liittyi.
Disneyn Hiidenpata
Disneyn Hiidenpata elokuva eroaa luultavasti enempi siinä, että elokuva ei ole yhtä synkkä kuin kirjasarjan osat. Hiidenpata perustuu kokonaisen kirjasarjan, Prydainin Kronikka, kahteen osaan. Vaikka muuten perusluonne kirjoissa tuntuisi olevan sama, niin Purrin hahmo pehmentää elokuvia huomattavasti. Kirjat myös muistuttavat enemmän Taru Sormusten Herraa tai muuta fantasia-kirjallisuutta kuin elokuvaversio. Kirjoissa tarina jatkuu vielä siitä mihin elokuva jää, sillä tuon jälkeen on julkaistu useampi kirjasarjan osa. Elokuva kun kattaa vasta kaksi ensimmäistä osaa.
Disneyn Basil Hiiri, mestarietsivä
Perustuu kokonaiseen 8 osaiseen kirjasarjaan, mutta ennen kaikkea ei tiettyyn kirja-sarjan osaan, vaan se poimii satunnaisesti asioita noista. Keskeisin ero kirjoilla elokuvaan lienee henki, joka on paljon rauhallisempi. Poiketen tavallisuudesta, Disney saattaa olla tehnyt jopa synkemmän elokuvan. Tosin kirjoissa ei ole huumoria, mutta toki muutoin sympaattinen henki. Dawsonin syy olla Basil Hiiren apuna eroaa myös kirjoista. Kirjoissa Dawson on Basilin elämäkerta kirjuri, kun taas elokuvassa hän vain sattuu päätymään Basilin luokse monen mutkan kautta. Sherlock Holmesin rooli on suurempi kirjoissa, sillä jokainen Basilin ympärillä oleva hahmo perustuu Sherlock kirjojen hahmoihin. Elokuvassa Sherlock Holmes nähdään vain ehkä yhdessä kohtauksessa, ja sekin hienovaraisesti varjona. Kirjojen kuvitus tuo enemmän mieleen Kaislikossa suhisee kirjan, kuin elokuvien vastineen.
Disneyn Oliver ja kumppanit
Elokuva perustuu Oliver Twist kirjoihn, joissa kaikkein ilmeisin ero on, että hahmot ovat ihmisiä eikä tarina sijoitu New Yorkiin. Myös juonessa on seikkaperäisiä eroja, mutta hengeltään teokset ovat melko samanlaisia. Tosin siinä missä kirjassa Oliveria raahataan ympäriinsä tilanteesta ja kodista toiseen, elokuvassa hän päätyy tilanteisiin melko suoraviivaisen tarinan siivittämänä.
Disneyn Pieni Merenneito
Pieni Merenneito ei alunperin mennyt sinnepäinkään mitä Disneyn versio kertoo. Alkuperäisessä versiossa merenneito haluaa ihmiseksi, jotta voisi saada sielu, ja päästä taivaaseen kuollessaan. Prinssi oli vain sivuseikka.
Tarina päättyy niin että prinssi ja merenneito eivät koskaan saa toisiaan, vaan merenneito uhraa itseensä prinssin puolesta, huolimatta siitä että tämä ei tunnista häntä ilman ääntä. Uhrauksen vuoksi hän pääsee taivaaseen.
Disneyn Kaunotar ja hirviö
Perustuu teknisesti ottaen kahteen erilliseen satuun ja niitäkin on muokattu. Huone jonne ei saa mennä on peräisin Ritari Siniparran sadusta, jossa alunperin kyseisessä huoneessa oli edellisten vaimojen ruumiita.
Ruusun tarina liittyy ruusupuutarhaan josta kaunottaren isä poimii ruusun kaunottarelle, josta koko tarina alkaa. Vasta myöhemmissä versioissa ruusuille on annettu suurempi merkitys, ja Disneyn elokuva on niiden yhteenkulmiutuma. Peilikin esiintyi sadun toisesta maasta peräisin olevasta versiosta.
Disneyn Aladdin
Toisin kuin Disneyn Aladdin elokuvassa annetaan ymmärtää, ei taikalamppu ole yhtään niin uniikki Tuhannen ja yhden saduissa. Se esiintyy lukuisissa muissakin saduissa. Näiden joukossa mm. Ali Baba ja 40 rosvoa. Alkuperäisessä tarinassa lamppu päättyi sulttaanin visiirille prinsessan vuoksi, kun tämä myi sen käytettyjen lamppujen ostajaksi pukeutuneelle visiirille.
Jännä yksityiskohta on, että kolmannessa Aladdin elokuvassa Varkaiden kuningas, Aladdinin isä perustuu hahmoon Ali Baba ja 40 rosvoa tarinasta. Alkuperäisessä tarinassa hahmo tosin kuoli. Yhdessä kohtauksessa Aladdinin isä tunnistaa että Aladdinin mukana pyörivä Henki on lampun henki. Ensimmäisen elokuvan laulukohtauksessa Henki viittaa Ali Baban rosvoihin.
Disneyn Leijonakuningas
Leijonakuninkaassa ei ole ihmisiä kuten Kimba the White Lionissa ja hahmojen nimet ja ulkomuoto on erilainen. Se ei siis riko mitään lakia. Loogisesti ajatellen Roy Disney ei ollut vain tietoinen tästä kaikesta ja se synnytti sekaannuksen. Manga on luettavissa suomeksi nimellä Viidakon valtias kahdessa osassa.
Disneyn Pocahontas
Pocahontas elokuva on perustuvinaan historiallisiin tapahtumiin. John Smithin ja Pocahontasin välillä ei kuitenkaan todellisuudessa ollut mitään romanssia. Voisi melkein sanoa että päinvastoin. Jotkut lähteet nimittäin kertovat jopa John Smithin raiskanneen Pocahontasin. Eikä John Smith edes näytä siltä miltä hän näytti Disneyn elokuvassa. Voi myös tulla yllätyksenä, toivottavasti ei kuitenkaan liikaa, että puhuva puu ei näytellyt minkäänlaista roolia historiallisissa tapahtumissa.
Disneyn Notre Damen Kellonsoittaja
Oikeastaan ainoa mitä elokuva käyttää alkuperäisestä kirjasta on hahmot. Kirja on lyhyesti selitettynä kolmiodraama, jossa Quasimodo, Phoebus ja Frollo haluavat kaikki Esmeraldan. Jokainen heistä kuolee kirjan aikana yksi kerrallaan, ja Quasimodo jää viimeisenä pystyyn ja näännyttää itsensä. Aika kaukana Disney versiosta. Ei sillä etteikö elokuva tavoita kirjan synkkää henkeä. Se on kuitenkin poikkeuksellisesti parempi kuin alkuteos juonellisesti.
Disneyn Hercules
Jopa jos unohtaa kaikki muut mytologiset erot joita Hercules elokuvassa viljellään, on siinä siitäkin huolimatta runsaasti eroja alkuperäiseen mytologiaan. Oikeastaan koko Hercules myytin perusta on hyvin toisenlainen. Herculesin tavoite päästä jumalten joukkoon pitää paikkansa, mutta hän pyrki siihen tekemällä 12 tehtävää, urotyötä, jotka jumalat hänelle määräsivät. Hercules jäi maanpäälle tehtävien lopuksi rakkauden vuoksi, mutta koki karmean kohtalon jälkeenpäin, kuollen vaimonsa vahingossa antamaan myrkytettyyn paitaan. Herculesia ei kouluttanut ketään, ja useimmat elementit elokuvassa ovat toisista mytologioista kokonaan. Toki Herculesin urotöistä valtaosa näytetään jossakin muodossa, kuten Hydran kohtaaminen, mutta niillä on hyvin erilainen rooli tarinassa. Tarinan teema sydäntä käyttävästä sankarista on kuitenkin melko kaukaa haettu.
Disneyn Mulan
Toisin kuin elokuvassa, Mulania koskevissa saduissa ja balladeissa Mulan oikeastaan itse paljastaa sukupuolensa, eikä jää kiinni kuten elokuvassa. Tämänkin hän tekee vasta vuosien jälkeen oltuaan armeijan palveluksessa ja saatuaan keisarin kunnianosoituksen. Elokuva eroaa siis ensisijaisesti dramaturgisesti alkuteoksesta.
Disneyn Tarzan
Keskeisin Tarzan kirjojen ja elokuvan ero on, että kirjoissa ei ole mukana metsästäjää nimeltä Clayton, vaan Tarzan itse on alkuperäiseltä nimeltään John Clayton. Toki myös tarinan rakenne eroaa hiukan, mutta elokuva toimii yllättävän hyvin eroavissa ratkaisuissaan. Koska kyse on Tarzanin ensimmäiseen seikkailuun perustuvasta elokuvasta, lienee melko turhaa ottaa esiin Oparin aarteita ja muita erilaisia myöhemmissä kirjoissa esiin tuotuja juonikuvioita.
Disneyn Aarreplaneetta
Keskeisin ero Aarreplaneetta elokuvan ja Aarresaari kirjan välillä lienee tottakai jo nimessä ilmenevä ilmeinen ero. Alkuteos ei ole sci-fi seikkailu, vaan enempi päiväkirjamaiseen muotoon laitettu autenttisempi ja realsitsempi seikkailu saarella, jossa metsästetään aarretta. Kirjassa toki myös Pitkä John Silver tuntuu olevan se varsinainen päähenkilö, ja kirja sisältääkin runsaasti taisteluita häntä vastaan, muiden hahmojen toimiessa lähinnä tarinankertojana. Kirjassa on siis hiukan rikosraporttia muistuttava luonne, jossa analysoidaan Silverin käytöstä. Elokuvassa on toki saatu Hawkinsin ja Silverin välinen suhde kerrottua melko samankaltaisesti kuin kirjassakin. Erot kerronnassa ovat kuitenkin valtavat.
Disneyn Pikku Kananen
Tarina ottaa hyvin runsaasti vapauksia alkuperäisestä sadusta, jossa ei ollut sci-fi elementtejä, eikä päähenkilö ollut edes osin oikeassa hypoteesissaan maailmanlopusta. Oikeastaan voisi sanoa elokuvan olevan täysin epälooginen ja muutenkin kaukaa haettu alkuteoksesta.
Disneyn Kaksin karkuteillä (Tangled)
Disney käyttää satua vähän miten lystää. Rapunzelin, Tähkäpään satuversiossa selitettiin alunperin Rapunzel nimen merkitys, joka tulee kasvista jota Rapunzelin/Tähkäpään äiti vaatii miehensä hankkimaan noidan puutarhasta, ja jonka vuoksi Tähkäpää päätyy torniin.
Kaikissa versioissa tarinasta Rapunzelilla ei ollut vastaavia pitkiä hiuksia, vaan noita levitoi torniin. Tämän lisäksi tuosta on kaksi versiota joissa toisessa prinssin käynnit paljastuvat noidalle raskauden vuoksi ja toisessa lipsauttamisen vuoksi.
Kummassakin noita leikkaa tämän hiukset irti ja huijaa prinssin torniin tönäisten hänet orjantappuroihin niin että tämä sokeutuu. Myöhemmin tunnistaen Rapunzelin lauluäänen prinssi löytää tämän, ja Rapunzelin kyyneeleet parantavat tämän silmät.
Disneyn Frozen
Elokuva on perustuvinaan H.C. Andersenin satuun Lumikuningatar, mutta ottaa siitä vain hyvin vähän elementtejä.
Alkuperäisessä sadussa Kai niminen poika saa silmiinsä ja sydämeensä lasinpalasen, joka tekee hänestä tunteettoman ja kylmän. Tämä herättää ilmeisesti Lumikuningattaren mielenkiinnon, joka monen mutkan jälkeen kaappaa hänet tehdäkseen hänestä itselleen tulevan miehen tai jotain. Tarinassa tämä jätetään epäselväksi, mutta jokin kuitenkin vetää heitä puoleensa, mikä johtaa myös siihen että Kai ei suostu lähtemään kaukaa Lumikuningattaren valtakunnasta. Gerda, Kain ystävä, lähtee tietysti etsimään Kai:ta kulkien kirjaimellisesti läpi vuodenaikojen.
Frozen elokuvassa Lumikuningatar itse on pääosassa, tavallaan, ja Gerdan roolin ottaa Elsan sisko. Tähän taitavatkin yhtymäkohdat tarinoiden välillä päättyä. Frozen on ihan oma elokuvansa, joka on alunperin ilmeisesti Lumikuningattaren inspiroima, mutta jossain kohtaa tekijät ovat lähteneet kokonaan eri suuntaan.
